Virsikirja – Aamenesta öylättiin - kirkon ja uskon sanasto

Virsikirja

Aamenesta öylättiin - kirkon ja uskon sanasto

Virsi on hengellinen laulu. Virsillä tarkoitetaan Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa lähinnä kirkolliskokouksen hyväksymän Virsikirjan sisältämiä lauluja.

Ensimmäinen suomalainen virsikokoelma on vuodelta 1583 Jaakko Finnon Yxi Wähä Suomenkielinen Wirsikiria. Laajemman virsiaineiston tarjosi Hemminki Maskulaisen kirja vuodelta 1605. Näiden kirjojen virsiä laulettiin 1500–1600-luvuilla, jolloin lukutaito oli harvinaista ja virret opeteltiin ulkoa.

Viimeisin virsikirja on vuodelta 1986. Siinä on 632 virttä. Virsikirjan jumalanpalvelusliitteessä on kymmeniä virsien kaltaisia lauluja, jotka ovat syntyneet Kirkkokäsikirjan uudistamisen yhteydessä.

Psalmbok, kirkon ruotsinkielisen virsikirjan nykyinen versio hyväksyttiin 1986. Saamenkielinen virsikirja on Suoma samii salbmakirji (1993).

Virsikirjan lisäksi kirkon toiminnassa ovat tulleet tutuiksi mm. Nuoren seurakunnan veisukirja, Lasten virsikirjat ja Suomen Lähetysseuran Hengellisiä lauluja ja virsiä sekä Laula kaikki maa.

Herätysliikkeiden hengellisten laulujen kokoelmia ovat heränneiden Siionin virret, lestadiolaisten Siionin Laulut ja evankelisten Siionin Kannel. Rukoilevaiset veisaavat vuoden 1790 Siionin virsiä, Vanhaa virsikirjaa sekä virsiä kokoelmasta Halullisten sielujen hengelliset laulut.


Tutustu myös

Henkilökohtaiset työkalut