Virsikirja – Aamenesta öylättiin - kirkon ja uskon sanasto

Virsikirja

Aamenesta öylättiin - kirkon ja uskon sanasto

Virsi on hengellinen laulu. Virsillä tarkoitetaan Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa lähinnä kirkolliskokouksen hyväksymän Virsikirjan sisältämiä lauluja, mutta myös monien herätysliikkeiden lauluja kutsutaan virsiksi.

Ensimmäinen suomalainen virsikokoelma on vuodelta 1583 Jaakko Finnon Yxi Wähä Suomenkielinen Wirsikiria. Laajemman virsiaineiston tarjosi Hemminki Maskulaisen kirja vuodelta 1605. Näiden kirjojen virsiä laulettiin 1500–1600-luvuilla, jolloin lukutaito oli harvinaista ja virret opeteltiin ulkoa.


Vuoden 1701 uuden suomenkielisen virsikirjan esikuvana oli vuonna 1695 valmistunut ruotsinkielinen virsikirja. Kummassakin kokoelmassa oli 413 virttä. Suomalaisen laitoksen valmistelusta vastasi piispa Johannes Gezelius nuorempi. Uusi Suomenkielinen Wirsi-Kirja Niiden Cappalden canssa, jotca siihen tulevat sisälsi virsien lisäksi mm. pyhäpäivien saarnatekstit ja rukoukset. Tätä nykyisin Vanhaksi virsikirjaksi kutsuttua kirjaa käytettiin kaksi vuosisataa. Ensimmäinen suomalainen koraalikirja Yxi Tarpelinen Nuotti-Kirja ilmestyi vuonna 1702.


Seuraavat virsikirjat ilmestyivät vuosina 1886 ja 1938. Vuonna 1963 valmistui virsikirjan lisävihko, jossa pääpaino oli lähetyksen ja diakonian virsillä. Viimeisin virsikirja on vuodelta 1986. Siinä on 632 virttä. Virsikirjan jumalanpalvelusliitteessä on kymmeniä virsien kaltaisia lauluja, jotka ovat syntyneet Kirkkokäsikirjan uudistamisen yhteydessä.


Psalmbok, kirkon ruotsinkielisen virsikirjan nykyinen versio hyväksyttiin 1986. Saamenkielinen virsikirja on Suoma samii salbmakirji (1993).


Virsikirjan lisäksi kirkon toiminnassa ovat tulleet tutuiksi mm. Nuoren seurakunnan veisukirja, Lasten virsikirjat ja Suomen Lähetysseuran Hengellisiä lauluja ja virsiä sekä Laula kaikki maa. Tuomasmessuissa lauletaan sekä suomalaisia että mm. ranskalaisen Taizé-yhteisön piirissä syntyneitä lauluja.


Herätysliikkeiden hengellisten laulujen kokoelmia ovat heränneiden Siionin virret, lestadiolaisten Siionin Laulut ja evankelisten Siionin Kannel. Rukoilevaiset veisaavat vuoden 1790 Siionin virsiä, Vanhaa virsikirjaa sekä virsiä kokoelmasta Halullisten sielujen hengelliset laulut.


Tutustu myös

Henkilökohtaiset työkalut