Tuomiokapituli
Aamenesta öylättiin - kirkon ja uskon sanasto
Tuomiokapituli hoitaa hiippakunnallista toimintaa, hallintoa ja taloutta. Se tukee ja valvoo seurakuntien toimintaa ja hallintoa sekä hoitaa papiston ja lehtorien henkilöstöasioita ja valvoo heidän ja seurakunnan muiden työntekijöiden tehtävien hoitoa ja elämää. Tuomiokapituli valmistelee ja panee täytäntöön hiippakuntavaltuuston päätökset.
Tuomiokapitulia johtaa piispa. Hän toimii tuomiokapitulin puheenjohtajana ja hiippakunnan ylimpänä hengellisenä kaitsijana. Tuomiokapitulin varapuheenjohtajana toimii tuomiorovasti ja muina jäseninä kaksi pappisasessoria, yksi maallikkojäsen, lakimiesasessori ja hiippakuntadekaani.
Tuomiokapituliksi kutsutaan yleisesti myös tuomiokapitulin virastoa, jonka muodostavat piispan avustajat, hallintovirkamiehinä lakimiesasessori ja notaari sekä hiippakunnallista toimintaa hoitavat hiippakuntadekaani ja hiippakuntasihteerit.
Tuomiokapitulilaitos siirtyi vuonna 1997 valtiolta kokonaan kirkon kustannettavaksi. Samassa yhteydessä piispat palasivat kirkonmiehiksi oltuaan Kustaa Vaasan toimeenpaneman reformaation ja reduktion jälkeen 500 vuotta kruunun eli valtion virkamiehiä.
Sana tuomiokapituli kuulostaa uhkaavalta, mutta nimitys saattaa johtua vuosisatojen takaisesta käännösvirheestä. Latinaksi tuomiokapituli on domus capituli. Domus tarkoittaa taloa tai kotia, ja capituli lukukappaletta. Käsitteellä tarkoitettiin taloa, jossa piispa työskenteli eli luki Raamattua ja rukoili. Sama koskee tuomiokirkkoa, joka oikeastaan pitäisi kääntää kotikirkoksi.
Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli on Suomen vanhin virasto, joka on perustettu vuonna 1276.
