Kirkko turvapaikkana
Aamenesta öylättiin - kirkon ja uskon sanasto
Kirkot ja uskonnolliset yhteisöt ovat aina tarjonneet fyysisen ja henkisen turvapaikan eri tavoin vainotuille ihmisille. Tästä käytännöstä on viitteitä jo Vanhassa testamentissa, ja lähtökohtana on lähimmäisenrakkaus. Kristittyjen velvollisuus on auttaa. Kirkko turvapaikkana -käytäntö aktivoitui toisen maailmansodan aikana Euroopassa, ja nykyisenkaltainen toiminta on käynnistynyt monissa Euroopan maissa 1970-luvulla.
Nykyään kirkko voi toimia turvapaikkana niissä tilanteissa, kun yksittäinen henkilö tai perhe kääntyy kirkon tai kristillisen yhteisön puoleen hakeakseen turvaa, apua ja tukea kielteisen turvapaikkapäätöksen saatuaan.
Kirkko turvapaikkana on Suomen ekumeenisen neuvoston (SEN) julkaisu, joka on tarkoitettu tueksi seurakunnille, keskusteluaineistoksi ja rohkaisuksi toimia turvapaikkaa tarvitsevien puolesta. Julkaisussa selostetaan turvapaikkakäytännön taustaa ja annetaan konkreettisia toimintaohjeita. Kirkko turvapaikkana -ohjeistus julkaistiin Kirkkopäivillä Turussa keväällä 2007.
